petite-tender-kokonaisena-paistettu-naudan-lapa

Sunnuntain päivällisellä vedimme pitkästä aikaa kunnon lihaöverit. Se ansaitsee ihan oman postauksensa, sillä pannulla kypsyi minuuteissa täydelliseksi medium miinuksesti ruhonosa, jota olen tottunut hauduttamaan uunissa useita tunteja.

Vierailin viime viikolla Kespron järjestämässä Taste & Inspirations tapahtumassa. Tarjolla oli Kespron ammattikeittiöihin tarkoitettuja uutuustuotteita ja muita maistiaisia tulevan kesän trendeistä. Päällimäisenä jäivät mieleen suupalan kokoiset voileipäsushit, muhkeat gluteenittomat suklaa- ja porkkanakakut ja uudet, näyttävät lihatuotteet. Maistettavana oli jättimäisiä tomahawk-kyljyksiä, joissa ulkofileen jatkeena oli massiivinen naudan kylkiluu ja petite tenderiä, naudan lavan superpehmeää osaa. Molemmat olivat todella herkullisia.

petite-tender-pihvin-paistaminen

Sain mukaani testattavaksi paketillisen Black Angusin petite tenderiä ja ohjeet käsitellä sitä kuin sisäfilettä. Petite tender oli minulle aivan uusi tuttavuus ja kieltämättä suhtauduin vähän skeptisesti ajatukseen nopeasti pannulla pyöräytetystä lavasta. Se kuuluu osaksi naudan lapaa, mutta sitä harvoin myydään yksistään, koska se on teknisesti haastavaa leikata erilleen lavasta.

Petite tenderia saa toistaiseksi ainakin Kespron noutotukuista. Markettien hylyiltä sitä lienee valitettavasti turha etsiä, mutta ammattitainen ja palveleva lihakauppias saattaa sitä sinulle pystyä myymään. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan, jos lihakauppiaan tiskillä tai ravintolan listalla satut törmäämään tähän maukkaaseen, mureaan ja edulliseen ruhonosaan.

petite-tender-pihvi-murea-naudanlapa

Petite tenderit olivat kuin minikokoisia naudan sisäfileitä ja raa’an lihan rakenne muistutti epäilyttävän paljon oikein mureaksi raakakypsynyttä siäfilettä. Koska minulla oli käytössäni neljä n. 300 gramman vonkaletta, päätinn ottaa ilon irti ja testata missä muodossa liha olisi parhaimmillaan.

”Fileiden” keskiosat leikkasin paksuiksi pihveiksi, kapeammat kärjet paloittelin pieniksi noiseteiksi ja yhden fileen kypsensin kokonaisena. Kokonaiseen fileeseen ja pihveihin otin värin kuumalla pannulla öljyn ja voin seoksessa ja loppukypsensin ne 180-asteisessa uunissa, foliokääreessä medium miinukseksi. Pienemmille paloille riitti nopea paisto molemmin puolin kuumalla pannulla. Valmiiden lihojen päälle ripottelin sormisuolaa ja mustapippuria myllystä. Liha oli paistettunakin täydellisen mureaa ja intensiivisen maukasta. Kaikki palakoot hävisivät vauhdikkaasti pöydän ympärillä istuvien lautasilta. Minun makuuni petite tenderin ja ja sisäfileen erottaa vain kilohinta (joka on lähes puolet edullisempi).

Naudan-petite-tender-annos

Lihojen seuraksi valmistin klassisesti ratatouillea, vahvaa punaviinikastiketta ja voi-persiljapottuja sekä jälkkäriksi creme brûleeta. Lisäkkeet säestivät lihaa täydellisessä harmoniassa. (Niistä lisää myöhemmin.) Tältä dinneriltä ei jäänyt puuttumaan kuin vaalea leipä, jolla olisin halunnut pyyhkiö vielä viimeisetkin kastikkeet ja mehevän paistoliemen lautaselta.

petite-tender-naudan-lapa-noisetit

Bon Appétit!

 

 

 

Tuliko nälkä? Jaa ohje myös kavereille:

5 comments on “Uusi tuttavuus: Petite tender”

  1. I just couldn’t depart your site before suggesting that I actually enjoyed the standard information a person provide for your visitors? Is gonna be back often in order to check up on new posts ckefcdeeeacgegag

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.